tiistai 30. tammikuuta 2018

Tammikuu museossa

Uunissa on puolukkatorttu. Lidl kauppa myy välillä puolukkaa säilykkeenä. Jo pitkän aikaa on tehnyt mieli kotona tehtyä marja-tai hedelmä rahkatorttua. Sellaisia tein ennen Suomessa Helsingissä asuessani usein ja kotona Ypäjällä. Nykyään leivon makeaa vain noin kerran pari vuodessa. Minulla ei ole pakastinta.

Jospa museossa olisi pikku kahvila, olisi hauska taas leipoa! Ja se olisi tunnelmallista ja kotoisaa.

Museossa on hiljaista aina näin talvella. Toisaalta on täällä nyt tammikuussa käynyt 9 ihmistä. Ihan hyvä sekin. Muut turistipaikat ovat kiinni. Ollaan varmaan ainoat auki.

Yksi päivä aloin tehdä verhoja kesällä ostamaani nukketaloon. En tehnytkään niitä silkistä kuten alussa suunnittelin, vaan kaivoin varastostani Suomesta tuomani Helsingissä kangaspuilla kutomani punaisen pellavapöytäliinan ja leikkasin sen verhoiksi. Tässä kuva.

Tänä keväänä pitäisi löytää ajanmukaiset 1800-luvun lopun huonekalut tähän nukketaloon. Sitten kesällä se olisi valmis kesäsesonkia varten.

Muuten olin yhtä taloa katsomassa St Ambroix kylässä museota varten. Se oli ihan mahdollinen, mutta ristiriitaista tietoa sain sitä. Kunnantalo sanoo sen olevan tulva-alueella ja niin myös netin tulva-aluekartta. Mutta kiinteistötoimisto väittää toisin. Se yrittää myydä. Siellä kylän keskustassa se onkin sitten vaikeaa, koska melkein koko alue on kartan mukaan tulvivaa. Saa nähdä. Otan lisää selvää. Ja myöhemmin haastelen paikallisia ihmisiä, jotka ovat asuneet siellä kauan ja jotka eivät myy mitään. Ei ole oma lehmä ojassa.

Ensimmäinen kysymykseni, kun haen uutta museotaloa, onko se tulva-aluetta. Siihen ei näköjään saa rehellistä vastausta helposti. Jos on, ei kannata mennä edes katsomaan.

https://fr.wikipedia.org/wiki/Saint-Ambroix_(Gard)

http://www.ot-saintambroix.fr/uk/il4-accueil_p238-home.aspx

Muuten tuo kylä kiinnostaa, koska se on kesäisin turistirikas, viehättävä, aito vanha eikä modernilla pilattu. Ja hinnat ovat halvempia kuin Anduzessa. Hyvät palvelut myös isoine Lidl supermarketteineen! Kuin pikkukaupunki Anduzen tapaan. Eikä silti korvessa, koska isoja teitä vieressä. Vaikka Nîmes ja Montpellier ovat kyllä kaukana ja se alentaa kiinteistöhintoja, kuten tulvavaara myös. Alèsin kaupunki 15km.
Dixie tykkää puolukkatortusta ja ruisleivästä, kaikesta pohjoismaalaisesta. Toisaalta niin Dixoukin tykkäsi.

Tässä vielä surenpenikkani tammikuun maisemissa. Tältä näyttävät  nyt viinipellot vasemmalla ja oraalla oleva vehnäpelto oikealla.